Pihtiputaan Mummo ja Mummola
Lomaseutu ei olisi yhtä lämmin ja kotoisa matkakohde ilman sen tunnetuinta henkilöä Pihtiputaan Mummoa. Missä muuallakaan Mummo asuisi kuin meillä täällä Sydän-Suomessa puhtaissa metsä- ja järvimaisemissa. Kukapa ei haluaisi tulla näihin lapsuuden maisemiin tapamaan tuota herttaista kaikkien lasten ja aikuisten isoäitiä, Pihtiputaan Mummoa. Jokainen ihminen tarvitsee Mummolan. Kiireisen arjen keskellä ihminen tarvitsee turvasataman ja pysähtymispaikan, jossa saa olla oma itsensä, kokea välittämistä ja lämpöä sekä olevansa turvassa arjen huolilta ja taakoilta.
Nelostien varressa Matkailukeskus Niemenharjun pihassa ja upean harjumaiseman lähistöllä on pieni punainen tupa, joka on alun perin kuulunut muuan ompelijatarmummolle, mutta nyt siellä aikaansa viettää Pihtiputaan Mummo. Mummo ottaa mielellään vastaan vieraita, mutta ilmoitathan ensin tulostasi niin Mummo tietää laittaa kupilliset kuumaa kahvia ja tuoretta pullaa valmistumaan.
Pihtiputaan Mummo on mummoviisas vaikuttaja ja elämänilon puolestapuhuja. Mummon sydämellä on lista asioita, joihin hän haluaa vaikuttaa niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Hän myös edistää ja toimeenpanee vaikuttavaa mummokulttuuria ja välittää sukupolvien viisautta.
Mummo on aarre, ja mummous on lahja. Siksi Pihtiputaan Mummo kannustaa kaikkia tuomaan esiin mummojen merkittävää vaikutusta omassa elämässään eri foorumeilla.
.
Mummo on kulttuurinpuolustaja
Oman kulttuurin arvoja, taitoja ja perinteitä on rohkeasti uskallettava puolustaa. Kulttuuri, joka ei arvosta ja tunne omia juuriaan, on katoava kulttuuri. Siksi Pihtiputaan Mummo muistuttaa perinteiden ja taitojen siirtämisen merkityksestä sukupolvelta toiselle. Tätä tehtävää Mummo edistää järjestämällä taitokursseja ja vierailemalla kouluissa ja oppilaitoksissa. Mummo rakastaa myös lukea opettavaisia satuja lapsille ja onkin ollut pitkään huolissaan siitä, luetaanko nykylapsille riittävästi ja annetaanko heille tarpeeksi aikaa. Mummon syli on aina avoinna niin pienille kuin isoillekin.
Pihtiputaan Mummon historia
yltää yhtä kauas kuin paikkakunnan mummojen tarinat. Historiankirjoissa pihtiputaalaisia mummoja on kuvattu muun muassa valppaiksi, rakastaviksi, nöyriksi ja hyvän itsetunnon omaaviksi. Pihtiputaan maantieteellinen asema idän ja lännen, Savon ja Pohjanmaan rajalla, tuo myös lisäsävyn ja hyvän lähtökohdan diplomaattisille taidoille.Esimerkiksi 1900-luvun taitteessa Pihtiputaalla elänyttä, 35 lapsenlapsen mummoa Alma Gummerrusta on kuvattu seuraavasti: “Hän oli itse lujaa tekoa, eikä päästänyt ketään vähällä. Ei siksi, että hän olisi odottanut tai vaatinut heiltä jotakin erityistä vaan siksi, mitä itse oli. Hän oli lapsilleen tukeva astinlauta, porraspuu, jopa portaat. Joskus myös veräjän poikkipuu, jonka ylitse oli pakko kiivetä päästäkseen sinne, minne oli menossa. Oman elämän hallinta, josta nykyisin puhutaan paljon, oli hänelle luontaista. Jokaista ihmistä hän katsoi silmien tasalta antamatta ulkoisten merkkien vaikuttaa itseensä. Joka ilta hän siunasi lapsensa iltaisin vuoron perään yön lepoon.”
Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin ymmärtää
Mummojen maine kiiri pikkuhiljaa valtakunnassa eteenpäin ja sai jatkuvasti uusia sävyjä. 1960-luvulla Tampereen lehtimiestyön opettajan Allan Liuhalan kerrotaan muistuttaneen toimittajaopiskelijoita hyvän viestinnän mittarista: “Pitää kirjoittaa niin, että Pihtiputaan Mummokin sen ymmärtää.” Näin Mummosta tuli journalismissa ja muussa suureen yleisöön kohdistetussa viestinnässä käytetty käsite, joka muistutti, että uutisjuttujen ja tiedotteiden pitää olla kaikille suomalaisille helposti ymmärrettäviä.
Pihtiputaan Mummo on siitä lähtien ollut jatkuvasti esillä niin viestinnässä kuin muilla elämänalueilla tapahtuvien teknologisten murrosten yhteydessä.
Alun perin Liuhala viittasi Pihtiputaan Mummo -termillä maaseudulla asuvaan, vähemmän koulutettuun ja iäkkääseen henkilöön. Mutta niinkuin maailma muuttuu, myös Mummo on muuttunut ajan kanssa. Nykyään Pihtiputaan Mummo on digiosaava ja elämänviisas vaikuttaja.
Mummo etsii ratkaisuja
Eri sukupolvien näkemysten ottaminen huomioon päätöksenteossa on viisauden alku. Pidempi aikaperspektiivi asioihin antaa kykyä nähdä ja ajatella kauas, molempiin suuntiin. Ajoittain Mummo kutsuu helmoihinsa valtakunnan viisaat isoäidit etsimään ratkaisuja aikamme polttaviin kysymyksiin.
Vanhassa vara parempi
Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena, vaan hyvää kannattaa kierrättää. Mummon mukaan hyvin tehty ja hyvin pidetty kestää sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi Mummoraadin suosittelemat tuotteet ovat kestäviä, valmistettu rakkaudella puhtaista, kotimaisista ja läheltä tuotetuista raaka-aineista.
Mummon oma tuoteperhe
Lähiruoka on Mummon hyvän mielen valinta ja se ylläpitää terveyttä ja pitkää ikää. Sellaisen ruoan alkuperän voi jäljittää vaikka vierailemalla lähitilalla, puutarhoissa, metsissä ja pelloilla. Paikallisten tuottajien ja osaajien suosiminen kasvattaa hyvää mieltä kaikille ja luo työpaikkoja harvaan asutuillekin seuduille. Mummolla on oma tuoteperhe, jonka valikoimasta löytyy muun muassa aito Pihtiputaan mummon esiliina, Alvajärven luomuhunajaa, tervasiirappia ja uutena tulokkaana käsintehtyjä keppihevosia. Tuotteita myydään Pihtlputaan ja Viitasaaren suoramyyntipisteisteissä, Matkailukeskus Niemenharjulla sekä toreilla ja markkinoilla, joissa Mummon apuna toimivat ahkerat piikatytöt.
Mummo ja lapset
Lapsella on oikeus isovanhempiinsa, ja isovanhemmilla on oikeus lapsenlapsiinsa. Mummo pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä sukupolvien kohtaamisen merkitystä lapsen tasapainoiselle kehitykselle. Isovanhemmilta lapsi oppii suvaitsevaisuutta, uusia taitoja ja saa tietoa omasta historiastaan ja juuristaan. Parhaimmillaan mummo voi myös olla rauhoittava ja turvaa luova tekijä lapsen kasvukivuissa ja perheen konfliktitilanteissa. Rauhanrakentaja-Mummon ei tarvitse olla biologinen mummo perheelle, vaan välittävä ja rakastava vanhempi ihminen. Siksi Pihtiputaan Mummo kannustaa kaikkia suomalaisia ryhtymään varamummoiksi ja varapapoiksi lapsille, joille ei ole mahdollisuutta viettää aikaa biologisten isovanhempiensa kanssa.
Vanheneminen on mahdollisuus
Pihtiputaan Mummo toimii päättäväisesti sen puolesta, että keskustelu vanhenemisesta saa valoisia ja aktiivisia sävyjä. Ikääntyminen voi parhaimmillaan olla uusi ja innostava vaihe elämänkaaressa. Mummon helmoissa toimii monenlaisia mummoporukoita, kuten Prätkämummot, Korkkarimummot, Kutojamummot, Festarimummot ja aktivistimummot – pappoja unohtamatta.
Mummo ja media
Mummo on hyvän, ihmisläheisen ja ymmärrettävän viestinnän vaalija – ja vaatii samaa myös medialta ja julkiselta keskustelulta. Totuudenjälkeisessä ajassamme on entistä tärkeämpää, että julkinen keskustelu perustuu faktoihin, aitoon kokemukseen ja on ihmisen kokoista ja näköistä. Mummo seuraa median työtä ja julkista keskustelua tarkalla silmällä ja korvalla. Mummo kyllä ymmärtää mediaa, mutta ymmärtääkö media mummoa?
Mummon oma Wikipedia
Mummoviisaus viittaa arkijärjen käyttöönottoon ja viisauteen, jonka elämänkokemus ja perspektiivien näkeminen antaa.
Käsitteenä mummoviisaus korostaa hyvän elämän elementtejä, terveen maalaisjärjen kuulemista,
toisista välittämistä ja yhteisöllisyyttä.
Mummoviisauden piirissä juurevuus ja perinteet kohtaavat nykyajan.
Siksi meidän kaikkien on syytä ottaa mummoviisaudesta vaarin.
Pihtiputaan Mummo toivottaa Mummo-vaikutusta jokaiseen kotiin, työpaikkaan, lomapaikkaan ja sydämeen. Nyt on korkea aika ottaa mummoviisaudesta vaarin. Tervetuloa Lomaseudulle Pihtiputaan Mummon luo.
Lisää Mummon tarinoita osoitteessa www.pihtiputaanmummo.fi
Elina Mäkinen
Kirjoittaja toimii Pihtiputaan Mummon managerina Pihtiputaan kunnassa ja hänen sydämen asianaan on viedä Mummo-sanomaa eteenpäin.
