Pihtipudas - Lapsuuden Mummola ja hiljaiset äänimaisemat

Pihtiputaasta sanottua

Keski-Suomen pohjoisosassa Sydän-Suomessa sijaitseva Pihtipudas tunnetaan Niemenharjun upeista harjumaisemista ja kauniista vesistöistä. Suurimmat järvet ovat Kolima, Alvajärvi ja Muurasjärvi. Sijainti keskellä Suomea, Valtatien E75 eli Nelostien varrella tuo hyvät liikenneyhteydet Pihtiputaalle niin pohjoisesta kuin etelän suunnastakin.

Pihtiputaan historiikki liittyy vahvasti metsästys- ja kalastusperinteeseen. Pihtiputaan vaakunassa esiintyvät nuolenkärjet viittaavat muinaisaikojen jahtimiesten eränkäyntiin, kun taas sana pihti viittaa pienriistan pyynnissä käytettyihin pihteihin tai kalastuksessa käytettyihin pihtisulkuihin. Kansanperinteen mukaan Pihtipudas olisi saanut nimensä hämäläisten erämiesten käyttämistä pihdeistä eli ansoista, joista yksi oli pudonnut putaaseen. Myös Pihtiputaan läpi virtaava Putaanvirta muodostaa pihdin eli pitkän ja kapean vaikeakulkuisen väylän, jonka etelästä Kolimajärveltä tulleet erämiehet ovat helposti havainneet.

Pihtiputaalla on asukkaita noin 4 100. Yli puolet pihtiputaalaisista saa toimeentulonsa palveluelinkeinoista. Elinkeinorakenteessa palveluiden osuus on 65 %, jalostuksen 12 % ja alkutuotannon 20 %. Merkittävimpiin yrityksiin kuuluvat mm. sahatavaraa tuottava FM Timber Oy, betonirakentamiseen erikoistunut KSBR Keski-Suomen Betonirakenne Oy sekä puun korjuuta, kuljetusta ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio Oy.

Pihtiputaan vanhimmasta asutuksesta ja kivikautisen ajan (n. 8600 eaa.-1500 eaa.) elämästä kertovat kivikautiset asuinpaikkalöydöt. Ne sijaitsevat vesistöalueiden, kuten Muurasjärven, Alvajärven ja Koliman rantamailla. Asuinpaikkalöydöksiä on tehty koko kunnan alueelta, mutta ne keskittyvät pääosin vesireittien ja harjujaksojen lähistöille.

Nykyään Pihtipudas on tunnettu erityisesti Pihtiputaan Mummosta ja maailman kauneimmaksi valitusta liikennekeskuksesta Matkailukeskus Niemenharjusta. Vesistöjen rannoilla viihtyvät myös vapaa-ajan asukkaat, Pihtipudas onkin suosittu kesämökkikunta. Kunnan asukasluku kasvaa huomattavasti kesäaikaan, kun loma-asukkaat eri puolilta Suomea saapuvat mökeillensä kesän viettoon.
Pihtipudas on kyllä kokemisen arvoinen, vaikka ei omaa mökkiä omistaisikaan. Majoittumaan pääsee mökeille, hotelleihin tai maaseutumatkailukohteisiin. Lomaohjelmaa, tapahtumia ja aktiviteetteja on tarjolla runsain määrin sekä lomalaisille että paikkakuntalaisille. Pihtiputaan kärkitapahtumia ovat Keihäskarnevaalit, Riihirock ja ravitapahtumat ja kuulemma Mummokin suunnittelee oman tapahtuman järjestämistä.

Matkailukeskus Niemenharju – Maailman kaunein liikenneasema

Pihtiputaan uusi Matkailukeskus Niemenharju on monipuolinen palvelukokonaisuus aivan Nelostien kupeessa, muutaman kilometrin päässä Pihtiputaan keskustasta. Vuonna 2017 Niemenharjun Matkailukeskus valittiin maailman kauneimmaksi liikenneasemaksi. Matkailukeskusta lähestyessä huomaa, ettei palkinto ollut turhaan myönnetty! Upea päärakennus, leirintäalueen mökit ja huoltorakennus muodostavat upean kokonaisuuden. Iltavalistuksessa päärakennus on suorastaan mykistävä.

                               

Matkailukeskuksessa onkin mukava pysähtyä ja lomailemaan voisi jäädä pidemmäksikin aikaa. Käytettävissä ovat monipuoliset uudet hotellihuoneet ja ravintolapalvelut sekä harrastusmahdollisuudet saunaa unohtamatta. Kalaonnea voi kokeilla Lylylammella, joka on Niemenharjun oma kalastuspaikka. Kalakaveriksi lähtee mielellään Esa Kotilainen yrityksestä Fishvalley. Lähellä ovat myös Kolima-järven kalavedet. Niemenharjun maisematielle on mukava lähteä retkeilemään ja nauttimaan upeista harjumaisemista. Reilun puolen tunnin ajomatkan päässä avautuu upea Salamajärven kansallispuisto retkeilyreitteineen. Niemenharjun Matkailukeskuksen sijainti Google Mapsissa. 

Ja, mikä parasta: Pihtiputaan Mummon voi tavata Mummolassa, joka sijaitsee aivan Niemenharjun Matkailukeskuksen kupeessa! 

Mummo ja Mummola

Pihtiputaan Mummon omassa mummonmökissä Mummolassa lämmitellään puuhellan lempeässä lämmössä ja poristaan kahvikupposen äärellä niin pienistä kuin isoistakin asioista. Mummola on täynnä tunnelmaa ja historian siipien havinaa, vaikka onkin varusteltu nykyaikaisin laittein. Mummola on vuokrattavissa Matkailukeskuksesta erilaisiin tilaisuuksiin – pienryhmäkahvitukset, kokoukset, pienet perhejuhlat ja illanistujaiset onnistuvat siellä varsin mukavasti. Suussa sulavat tarjoilut voit tilata Niemenharjun Matkailukeskuksen keittiöstä valmiiksi mummolaan, eikä Matkailukeskuksen uudet saunatilatkaan ole kaukana. Niemenharjulta voi ostaa myös Mummo-tuoteperheen paikallistuotteita.

Putaanportti

Nelostien varrella, pienen matkan päässä Niemenharjun Matkailukeskuksesta sijaitseva Kauppakeskus Outlet Putaanportti on oiva pysähdyspaikka vaikkapa lasten kanssa automatkailevalle perheelle. Putaanportin alueella on tarjolla Shell Helmisimpukka Putaanportin kahvila- ja ravintolapalvelut, Putaan pizzeria sekä tunnettujen laatumerkkien outlet-myymälöitä, joissa voi tehdä edullisia ostoksia. Putaanportilla et varmasti voi olla ohittamatta myöskään Kultakeramiikan suloista keramiikkamyymälää, jonka valikoima laajentuu myös iki-ihaniin kodintuotteisiin, kuten keittiö- ja sisustustarvikkeisiin. Putaanportin alue sijoittuu aivan Kolima-järven rantamaisemiin ja vieressä kulkee Rantaraitti, jonka varrelle on rakennettu retkeilypolut, nuotiopaikat ja uimaranta. Rantaraitilla voi nauttia kävelyretkestä, pulahtaa uimaan tai istuskella nuotiotulilla. Sitten onkin mukava jatkaa virkistyneenä taas matkaa eteenpäin. Putaanportin ja Rantaraitin sijainti Google Mapsissa. 

Pihtiputaan käyntikohteita

Elämäjärven Hiljentymiskirkko

Elämäjärvellä sijaitsee Suomen ensimmäinen matkailijoiden hiljentymiskirkko. Tiekirkon statuksen saanut Hiljentymiskappeli on yksi maamme sympaattisimmista ja pienimittakaavaisimmista kirkolliseen kulttuuriin liittyvistä uudemmista rakennuksista. Toivakkalainen taiteilija, kirkkomaalari ja keksijä Pellervo Lukumies maalasi kappelin persoonallisella tyylillään. Rakennusta ympäröi puuaita, Hiljentymiskappeliin käydään portin kautta. Kirkko sijaitsee Nelostien varrella, noin kymmenen kilometriä Pihtiputaan kirkolta pohjoiseen. Lisätietoja Pihtiputaan seurakunnalta.

Pihtiputaan Pääkirkko

Pihtiputaan pieni puinen ristikirkko vuodelta 1783 on Keski-Suomen kirkoista vanhin yhä käytössä oleva. Talonpoikaisen kirkonrakentaja Simon Jylkän johdolla valmistui puinen, tasavartinen ristikirkko mäen päälle. Kirkon valmistumisen jälkeen rakennettiin kellotapuli kaksi vuotta myöhemmin. Kirkko on käynyt läpi suurempia kunnostuksia vuosina 1874, 1950 ja 1991. Pihtiputaan kirkon sijainti Google Mapsissa. 

Muurasjärven kirkko

Pääkirkon lisäksi Pihtiputaalla on Muurasjärven kylällä vuonna 1963 valmistunut kyläkirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Esko Laitinen. Kirkkoa kunnostettiin ja laajennettiin v. 1987. Muurasjärven kirkon sijainti Google Mapsissa.

Pihtiputaan frisbeegolfrata

Pihtipudas DiscGolfPark on 18-väyläinen kokonaisuus, jossa haasteita peliin tuovat metsän puiden lisäksi korkeuserot. Pihtiputaan frisbeegolfradan sijainti Google Mapsissa. Lisätietoa Pihtiputaan frisbeegolfradasta.

Pihtiputaan Kotiseutumuseo

Pihtipudas-Seuran ylläpitämä Kotiseutumuseo on perustettu vanhaan kunnan viljamakasiiniin. Vuonna 1875 rakennettiin kirkon viereen viljamakasiini, joka toimi lainajyvästönä. Lainajyvästöt tehtiin varkaiden pelossa hirrestä raskasrakenteisiksi ja tuplaseinäisiksi. Pihtiputaan nelilappeinen makasiini sai punamultamaalin ja pohjalaistyyppisen räystäskoristeet. Uuden elämän makasiini sai vuonna 1965, jolloin rakennuksessa avattiin Pihtiputaan kotiseutumuseo. Museon noin 900 luetteloitua esinettä kertovat Pihtiputaan kulttuuri- ja paikallishistoriasta. Museo on avoinna kesäisin. Osoite: Sallilantie 1, 44800 Pihtipudas, http://www.pihtipudas-seura.fi/

Keihäsmuseo

Suomalaisen keihäshullun kansan ehdoton vierailukohde on Keihäsmuseo! Keihäänheiton historiaan on mahdollisuus tutustua Suomen ja koko maailman ainoassa Keihäsmuseossa. Esillä on urheilijoiden palkintoja, kilpailuvälineitä, asuja, valokuvia ym. esittelymateriaalia keihäänheiton historiaan ja huippuhetkiin liittyen. Museo sijaitsee Putaanportin alueella, Kultakeramiikan tehtaanmyymälän yläkerrassa ja on avoinna ympäri vuoden, myymälän aukioloaikoina. Aiheeseen liittyvä keihäänheittäjäpatsas sijaitsee keskusurheilukentällä.

Pihtiputaan luontokohteet ja Sydän-Suomen luontoreitit

Haluaisitko vaeltaa luonnonrauhassa, mutta hiljaisuutta on vaikea löytää? Kutsuisivatko erämaat, mutta Lappi on liian kaukana? Oletko ajatellut retkeilyä metsäisessä Sydän-Suomessa? Lähiretkeillä voi ihan Pihtiputaan keskustan läheisillä luontopoluilla tai lähteä seikkailemaan erämaille Keski-Suomen merkittäville hiljaisuusalueille.

Heinäjoen silta

Heinäjoen silta on kenties tunnetuimmista Pihtiputaan maamerkeistä. Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Sillalta voi ihailla kauniisti virtaavaa Putaanvirtaa, ja joella näkee usein komeita joutsenpariskuntia. Silta on myös Putaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta. Valtatien 4 eli Nelostien liikenne kulki Heinäjoen sillan kautta aina vuoteen 1962 saakka. Museosillaksi se hyväksyttiin vuonna 1982. Lisää tietoa Heinäjoen sillasta.

Heinäjoen luontoreitti

Heinäjoen luontoreitti on helposti saavutettavissa oleva, Pihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva luonto- ja taajamakävelyreitistö. Pitkospuita kuljetaan noin parin kilometrin verran, reitin varrella on laavu ja tornit lintujen tarkkailua varten. Lisäksi ylitetään ponttoonisilta ja Heinäjoen puusilta, reitin kokonaispituus on n. 6,5 km. Heinäjoen luontoreitin sijainti Google Mapsissa. 

Rapeikon luontopolku

Rapeikon luontopolku sijaitsee nelostien varrella Matkailukeskus Niemenharjun läheisyydessä kirkonkylän eteläpuolella. Rapeikon luontopolku on noin kahden kilometrin pituinen. Polun varrelta löytyy opastetaulut, tervahauta, lähde ja laavu. Polulla on osittain pitkospuut. Rapeikon luontopolun sijainti Google Mapsissa.

Heinäjoen luontoreittiä ja Rapeikon luontopolkua kutsutaan Pihtiputaan lähiluontopoluiksi. Niiden kuntoa on vastikään kartoitettu Harjuntakasesta maailmankartalle-esiselvityshankkeessa. Harjuntakasesta maailmankartalle-esiselvityshankkeesta löydät tietoa sen omilta sivuilta. Sieltä löydät myös uusia videoita poluilta.

Suurijärven retkeilyreitistö

Suurijärven retkeilyreitistö pohjoisessa Keski-Suomessa on todellinen piilotettu luontohelmi. Merkittyä polkua löytyy yli 30 km ja taukopaikkoja seitsemän. Alue on syrjässä asutuksesta ja osa Keski-Suomen laajinta hiljaista aluetta. Unohdettu reitistö on vielä vain harvojen tiedossa, niinpä se tarjoaa oivallisen tilaisuuden yksinäiseen vaellukseen täydellisessä luonnon äänimaisemassa. Harjuntakasesta maailmankartalle-esiselvityshankkeessa on vastikään kartoitettu reitistön kunnostustarpeet ja tulevassa investointihankkeessa on tarkoitus tehdä tarvittavat kunnostustoimenpiteet. Ohjeita ja tuoreita kuvia reitistöstä pääsee ihailemaan Harjuntakasesta maailmankartalle-sivustolta.

Pihtiputaan kärkitapahtumat

Pihtiputaan Keihäskarnevaalit

Keihäskarnevaalit on perinteikäs, vuosittain keskikesällä järjestettävä kisatapahtuma Pihtiputaalla. Tapahtuma kokoaa yhteen kotimaiset ja kansainväliset huippuheittäjät mittelemään kisavoitoista.

Nuorten keihäskilpailut ja neljä päivää kestävä keihäskoulu sisältyvät tapahtuman ohjelmaan. Lisäksi on oheisohjelmaa ja tapahtuma huipentuu aina karnevaalien päätöspäivänä sunnuntaina järjestettäviin naisten ja miesten A-finaaleihin. Silloin kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jotta saa hyvän katsomopaikan. Kisat järjestetään Pihtiputaan keskusurheilukentällä. Lisätietoa sivuilta: www.keihaskarnevaalit.com

RiihiRock Pihtiputaan Elämäjärvellä

RiihiRock on suuren suosion saanut koko perheen rockfestivaali Elämäjärvellä. Rajalan Riihen ympäristössä nautitaan leppoisasta maalaistunnelmasta ja hyvästä musiikista sekä erinomaisesta lähiruoasta. Festivaalialueella on telttailu- ja caravanalue ja tunnelmaan voi virittäytyä tulemalla paikalle jo tapahtumaa edeltävänä iltana. Tapahtumaan järjestetään myös kuljetuksia naapurikunnista. Osoite: RiihiRock, Häkkisenkorventie 60, 44910 Elämäjärvi, www.riihirock.fi
Pihtiputaan markkinat
Vuosittain järjestetään kaksi suurta markkinatapahtumaa Pihtiputaan torilla. Kesämarkkinat pidetään kesäkuun alkupuolella ja ne ovat samalla Pihtiputaan kesän avaustapahtuma. Syysmarkkinat puolestaan järjestetään lokakuun alussa. Markkinat ovat vakiinnuttaneet asemansa ja paikalla on runsaasti sekä myyjiä että markkinoilla vierailevia kävijöitä.
Osoite: Pihtiputaan tori, 44800 Pihtipudas
Pihtiputaan Ravitapahtumat
Hevosurheilulla on pitkät perinteet Pihtiputaalla. Hiekan Hippoksen raviradalla järjestetään useita isoja ravitapahtumia, sekä paikallisraveja että TOTO-raveja. Tapahtumissa on ravikilpailujen lisäksi myös muuta hauskaa ohjelmaa. Osoite: Hiekan Hippos, Tarhantie 4, 44800 Pihtipudas, https://karkitapahtumat.fi/2017/05/31/hiekanhippos/
PIHTIPUTAAN VAAKUNAN HISTORIAA
Pihtiputaan vaakuna on Pihtiputaan kunnan tunnus. Vaakunan kilvenjako kuvastaa osaltaan sekä seudun jakoon vesistöjen ja maa-alueiden välillä että sen sijaintiin vanhojen maakuntien keskellä Hämeen, Pohjanmaan ja Savon raja-alueilla. Nuolenkärjet viittaavat muinaisaikojen jahtimiesten eränkäyntiin.
Vaakunan selitys on ”hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet.” Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 28. kesäkuuta 1961. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan
käyttöön 16. lokakuuta samana vuonna. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pihtiputaan_vaakuna)
PIHTIPUDAS – NIMEN HISTORIAA
Vuonna 1964 julkaistussa Pihtiputaan kirjassa (sivut 84, 85, 86 ja 87) kerrotaan Pihtipudas-nimen merkityksestä seuraavaa:
” Mainitun yhdyspaikannimen määre pihti ”alun perin toisesta päästä kahtia halkaistu puunkappale, jota käytettiin puristamis- ja kiinnipitämisvälineenä monissa entisajan töissä (pellavanliotuksessa, kaskenpoltossa, tuohitöissä, verkonkudonnassa ym.)”, on eräillä alueilla tunnettu myös merkityksessä ”linnunpihti” (Juva, Kiihtelysvaara, Heinävesi, Nilsiä, Ol. Pyhäjärvi), ”ketunpihti l. käpälälauta” (Ahlainen), ”jäniksenpihti” (Humppila), piihted ”ketunraudat” (Säämäjärvi Itä-Karjalassa) ym. Perusosa on laajoilla alueilla tunnettu, mutta Pihtiputaalla vieras appellat. pudas ”joen (kapeampi) haara, joka (saaren taitse) yhtyy takaisin pääjokeen” (Suomen kielen etymologinen sanakirja III).
…. Edellä esitetystä aineistosta käy selville, että pihti-sana (etenkin salmien, putaiden) nimenä merkitsee pitkää ja kapeaa, monesti vaikeakulkuista väylää ”kuin pihdeissä”, joskus jopa kaksihaaraista.
Myös Pihtiputaan nimen H. OJANSUU ja A.V. KOSKIMIES ovat tulkinneet muoto-nimeksi. Alvajärvestä virtaava Heinäjoki l. Hiidenvirta ja Saanijärvestä lähtevä Saaninjoki l. Ruukinkoski yhtyvät Putaanvirraksi, murteen puttaa l. puttaanvirta, muodostaen todella pihdin, jonka etelästä Kolimajärveltä tulleet erämiehet ovat helposti havainneet.
On todennäköistä, että osa Pihti- nimistä (esim. Pihtikangas, -mäki, -suo) on saanut alkunsa pienriistan pyynnissä käytetyistä pihdeistä, esim. Ähtärin Pihtiaho, -kallio, -kangas, -korpi on liitetty – tosin empien – lintujen pyydystämiseen pihdeillä ja ns. pihtisulkuja on käytetty kalastukseen. Kansanperinteen mukaan myös Pihtipudas olisi saanut nimensä hämäläisten erämiesten käyttämistä pihdeistä l. ansoista, joista yksi oli pudonnut putaaseen. ”

.

Pin It on Pinterest

Share This